Mikä on munuaissyöpä?
Munuaissyöpä muodostaa 2-3 % aikuispotilaiden kasvaimista. Sen esiintyvyys on lisääntynyt viime vuosina. Radiologisten tutkimusten leviämisen ja vakavan esiintyvyyden syöpäpotilasryhmässä uskotaan lisäävän diagnosoitujen munuaissyöpien määrää. Munuaismassat jaetaan hyvänlaatuisiin ja pahanlaatuisiin.
Munuaissyövän hoito
Tapaukset, joissa pahanlaatuista munuaiskasvainta ei voida erottaa kuvantamisen tuloksena, tulee leikata munuaissyöpää epäiltäessä. Koska munuaissyövän ensimmäisen hoidon (jos mahdollista) tulisi olla ehdottomasti kirurginen. Niitä ei voida hoitaa hoitomenetelmillä, kuten sädehoidolla ja kemoterapialla. Vaikka se leviäisi muihin kehon elimiin, massa ja munuainen on poistettava, koska se edistää potilaan yleistä selviytymistä.
Ensimmäisessä munuaiskasvainten lähestymistavassa päätös tehdään potilaan yleistilan, massan koon, massan laajuuden munuaisessa ja leviämisen perusteella koko kehossa. Leikkausta, jossa poistetaan vain massa ja sen ympäriltä 1-2 cm tervettä kudosta, kutsutaan osittaiseksi nefrektomiaksi, kun taas leikkausta, jossa poistetaan munuaista ympäröivä massa ja rasvakerros, kutsutaan radikaaliksi nefrektomiaksi.
Laparoskopinen radikaali nefrektomia
Laparoskopinen radikaali nefrektomia tunnetaan kultaisena standardikirurgisena tekniikkana yli 7 cm:n munuaismassalle ja alle 7 cm:n munuaismassalle, jotka eivät sovellu osittaiseen nefrektomiaan. Laparoskopia on nykyään lähes kultainen standardi munuaiskasvainten kirurgisessa hoidossa. Täyttämällä vatsaa kaasun avulla, sisäelimiä tarkastellaan kameralla. Työkanavat, joita kutsutaan troaareiksi, asetetaan potilaan vatsaan leikkauspuolelle yleensä 3-4 8-12 mm:n viillolla.
Kasvaimen munuaisen poisto suljetulla menetelmällä
Kirurgi ja hänen avustajansa tekevät endoskooppisen kamerakuvan kehoon näiden työkanavien kautta. Näiden kanavien kautta tapahtuvaan interventioon käytettävillä apuvälineillä munuainen ja/tai massa erotetaan ympäröivistä elimistä ja suurista verisuonista. Munuainen tehdään irrotettavaksi sulkemalla munuaisen verisuonet laparoskooppisilla tiivistysmenetelmillä (jalkanitojalla tai hemoklipsillä). Elimen poistaminen kehosta voidaan tehdä laajentamalla trokaareja tai tekemällä 5-6 cm viilto nivusaluetta kohti.
Vatsan nykyisen tilanteen hallitsemiseksi leikkauksen jälkeen sijoitetaan yleensä pehmeä tyhjennysjärjestelmä. Vatsan alueen työkanaville tehdyt viillot suljetaan esteettisesti siten, että arvet jäävät mahdollisimman vähän.
Munuaissyöpäleikkauksen jälkeen
Potilaamme, jotka yleensä viedään leikkauksen jälkeen osastohoitoon, aloitetaan nopeasti mahdollisimman pian suun ravinnolla ja he kävelevät apulaisterveyshenkilöstömme seurassa. Heitä seurataan palvelussa 1-2 päivän ajan hoito- ja lääkehoidoilla. Virtsan eritystä ja drenaatiota seurataan yleensä ensimmäiset 1-2 päivää, minkä jälkeen katetri ja tyhjennysjärjestelmä poistetaan kehosta. Potilaat kotiutetaan yleensä 2. tai 3. päivänä leikkauksen jälkeen. Potilaamme kotiuttaa terveydenhuoltotiimimme (lääkäri, sairaanhoitaja ja ravitsemusterapeutti) sen jälkeen, kun heille on opetettu varotoimet, joilla varmistetaan kehon sopeutuminen terveeseen munuaiseen ja huomioitavat seikat.
Yleensä potilas kutsutaan tarkastukseen patologian tuloksella viikon kuluttua ja tarvittavat tutkimukset tarkastetaan sekä patologian ja radiologian tulosten perusteella lisähoitoa saavat potilaat koordinoidaan lääketieteellisen onkologian ja sädeonkologian kanssa. Potilaita, jotka eivät tarvitse lisähoitoa, seurataan rutiininomaisilla urologisilla ja nefrologisilla tutkimuksilla.
